Sirkku Kivistö

Terveyskatastrofit - terveys katastrofeissa, Jari Vainion tarkastelutapa

Ihminen voi toipua katastrofista ja toipumiskykyä voidaan vahvistaa

"Opin, että kaikilla ihmisillä on toipumiskyky, ja sitä voidaan katastrfofin jälkeen vahvistaa monilla tavoilla", sanoi yksi osallistuja Kirjasto 10:ssä järjestetyn "Mitä hätäavun jälkeen?" -opintoillan annista.

Opettaja Pia Mikander esitteli yhdeksän nuoren kanssa tehdyn valokuvaprojektin tuloksia vastatesssaan tilaisuuden kysymyksiin kesäsodan 2006 jälkeisestä tilanteesta Libanonin palestiinalaisten keskuudessa.  Nuoret ottivat päivän ajan kuvia heille merkityksellisistä asioista leirissä. Muuan poika oli ottanut kuvan vakavailmeisestä lapsesta. Hänen mielestään lasten ilmeissä kuvastuu aikaisempaa enemmän huolta ja vakavuutta. Toinen nuori oli käynyt kuvaamassa koulussa; hän tahtoi tuoda esiin, että koulu ei ole puitteiltaan ja menetelmiltään lapsille sopiva.

"Muuan aikuinen haastateltavani ei ymmärtänyt, kun kysyin sodan jälkeisesta ajasta. Hän sanoi, että sotahan on jokapäiväistä; tiheästi toistuvia väkivaltaisia jaksoja ja jatkuvia jännitteitä useassakin leirissä", kertoi Pia Mikander. Mediasta lapset ja nuoret saavat nähdä muiden maiden oloja ja se on korostanut epäoikeudenmukaisuuden kokemusta heidän keskuudessaan.

BAS-järjestön toimintaa voisi kuvata, että se rakentaa kansalaisyhteiskunnan perustaa. Rakennetaan siltoja palestiinalaisten ja libanonilaisten lasten ja nuorten välille. Järjestetään monimuotoista vapaa-ajan toimintaa, ammattikoulutusta, järjestetään isoja ja pieniä kokouksia ja tapahtumia, joissa keskustellaan yhteisön asioista. Kriisin iskiessä jatketaan toimintaa, näytetään esimerkkiä. Siten saadaan hätään taukoja; tulee välillä hyvä ja levollinen olo.

Katastrofilääketieteen osaaja, 25 vuotta vaativissa paikoissa työskennellyt Jari Vainio pohti, että suuren luokan katastrofeissa auttaminen on perustaltaan samaa mitä Suomessakin on tarpeen tehdä traumaattisista tilanteista selviytymiseksi. Psykososiaalisen tuen tarkoitus katastrofeissa on auttaa yhteisöä paranemaan YHDESSÄ. Tuella autetaan palaanista normaaleihin puitteisiin. Toivon tavoittaminen ja itsekunnioituksen säilyttäminen on tuen tarkoituksena. Siten henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voidaan rakentaa, saada vakautta ja eheyttä elämään.

Psykososiaalinen tuki pähkinänkuoressa on uskoa ihmisten toipumiskykyyn. Työtapa on osallistava; on tärkeää organisoida tehtäviä kaikille. On vältettävä normaalien reaktioiden kutsumista sairaudeksi. Tämä on vaativa osaamistehtävä kriisityössä, jossa kuitenkin täytyy myös tunnistaa psyykkinen sairaustuminenkin ja järjestettävä tarpeen mukainen hoito. Ennen kaikkea on tuettava sosiaalisia verkkoja rakennettava ihmisistä löytyville vahvuuksille.  Psykososiaalisessa työssä kannustetaan aktiviteetteihin ja pyritään palauttamaan elämänjärjestyksen struktuuri. Psykososiaalinen työ on ihmisten aktivoimista.

Jari Vainio nosti esiin myös auttajien jaksamisesta huolehtimisen. Kriisiauttaminen on vaativaa työtä. Auttajasta huolehtiminen on nykyisin periaatteessa jo osa kokonaissuunnitelmaa, mutta käytännössä se ei toteudu vielä kovin hyvin.

Keskustelussa nousi esiin mm toipumisajan pituuden ja yksilöllisen vaihtelun tiedostamisen tarve. Ihmisen mielessä "jälkijäristykset" voivat tulla pitkällä viiveellä.

Joidenkin osallistujien vertailussa kriisiauttamisesta ulkomailla ja Suomessa nousi esiin Suomen jyrkät hallintokuntien raja-aidat työn järjestämisessä; ei pystytä joustavaan yhteistyöhön.

Sirkku Kivistö

Lääkäri Jari Vainio, illan luennoitsija Sirkku Kivistö Toipuminen lähtee kriisin kohtaamisesta ja työstämisestä, painotti Jari Vainio.

Pia Mikander kertoi nuorista palestiinalaisleireissä Sirkku Kivistö